HELSINKI
2011 ~ 2016 - - -
GUGGENHEIM
2013
Jälleen
Guggenheim Foundation haluaa kunnioittaa suomalaista taide-elämää.
Vuoden
2011 taloudelliset ehdot – ehdotukset – olivat siten, että tavallinen
kansalainen käsitti pääosan rakennus- ja käyttökuluista tulevan Suomen
valtion – via taiderahoituksen – kautta.
Koska
Guggenheim-säätiö on varakas – ainakin suomalaisesta perspektiivistä
katsottuna – olisi kohtuullista kansaamme kohtaan, että mainettaan,
arvotustaan sekä talouttaan vaaliva säätiö ’sitoutettaisiin’ paremmin
tuotteensa markkinointiin.
Tein
ehdotuksen jota ei koskaan julkaistu valtalehden mielipidepalstalla; ehkei
haluttu loukata suurta kansainvälistä toimitsijaa.
Hankkeeseen
ja ennenkaikkea sen sijoitukseen synergoin uutisen jokunen vuosi sitten.
”Laajasalon öljysäiliöt puretaan” joihin liittyi, että kalliosäiliöitä
on useita ja valtavia. Todisteeksi oli kuva jota ensin oletin demoksi:
pikkuruinen leikkikuorma-auto kallion kolossa. Se olikin todellinen kuva joka
tarjosi käsityksen yhden kalliosäiliön tilavuudesta: ’leikkiauto’ oli
todellinen, normaali kuorma-auto joka näytti
lasten lelulta (!)siinä valtavassa kirkkoja suuremmassa onkalossa –
oliko korkeutta holvissa noin kuuden kerrostalon verran!
Tästä
juontui mieleeni, että tuo holvisto – ehkä useampikin tyhjille jäävistä
kalliosäiliöistä – olisi oiva ja taatusti erikoinen paikka harkittavalle
Guggenheimille. Viitattiin jo Itä-Helsinkiin. Laajalahti sopisi… Nyttemmin
siellä on jo valotaideteos muistoksi jätetyssä öljysäiliössä. Synergia
lisääntyisi.
Taloudelliset
reunaehdot vain vaativat ’pienoista’ painopisteen siirtoa.
Helsingin
kaupunki (tuettuna Suomen valtion ja EU:n varoin) tarjoaa: - kallioluolatilat as
is. - käyttöoikeuden tarpeellisille maanpäälisille tiloille kuten pysäköintialueet
ja huoltotiet - sähköliitännät - vesiliitännät - viemäröintijärjestelmän
- dataliittymän
Guggenheim-säätiö
(tai sen paikallinen filiaali) sitoutuu ja kustantaa: - suorittamaan käyttöönsä
tulevien tilojen puhdistuttamisen riittävin terveysnäkökohdin - tekemään/teettämään
haluamansa muutokset kalliotiloihin tarkoituksiaan varten - palkkaamaan henkilökunnan
yleisöpalvelua varten sekä huolto- ja ylläpitoon - hankkimaan/järjestämään
Guggenheim-tasoisia vaihtuvia, että pysyviä näyttelyitä - pitämään
tiloissaan yleisötilaisuuksia taideaiheista - suorittamaan (mittariperusteiset)
korvaukset sähkö-, vesi-, viemäröinti-, jätekuljetuksista - suorittamaan
sopimuksenmukaiset korvaukset tietopalvelujärjestelmien liittymistä -
velvoitetaan suorittamaan kaikki toimintansa veroperusteiset suoritukset
asianmukaisille tahoille - pitämään avausnäyttelyn viimeistään viisi (5)
vuotta sopimuspäätöksen allekirjoituksen jälkeen
Guggenheim-säätiö
on oikeutettu: - perimään haluamansa pääsy- ja pysäköintimaksut sekä
tilojen käyttökorvauksia ulkopuolisilta
Näitä
lähtökohtia trimmaamalla saattaisin minäkin hyväksyä arvokkaan Guggenheim-säätiön
tarjouksen tehdä Helsinkiin tasokkaan taide-esittelymuseon eikä Suomen
kansalaisillakaan olisi paljoakaan hanketta vastaan.
t: Eda Porvoo
guggenheim helsinki - historia
anteeksi: wikipedia
Lisenssimaksu Guggenheim-säätiölle olisi noin 23,4 miljoonaa euroa 20 ensimmäiseltä vuodelta eli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Suunnitelman mukaan museon käyttökustannukset olisivat 14,5 miljoonaa euroa vuodessa.[10] Laskelmassa tulot olisivat 7,7 miljoonaa, joten museo tarvitsisi vuosittain kaupungilta 6,8 miljoonan euron tuen
Hanke kaatui ensimmäisen kerran 2. toukokuuta 2012 Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä äänin 8
–7.Uudessa ehdotuksessa taidemuseon vuosittaisiksi kuluiksi kaavaillaan noin 13 miljoonaa euroa, joka on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin ensimmäisessä ehdotuksessa. Vuosittainen hallintomaksu on puolitettu aiemmasta kahdesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Tämä niin sanottu lisenssimaksu rahoitettaisiin yksityisin varoin
Lokakuussa 2016 pääministeri Juha Sipilä ilmoitti ettei valtio osallistu hankkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa sen kaatumista, nyt jo toisen kerran.
Marraskuussa 2013 Guggenheim-säätiön tekemä esitys tonttivarauksesta arkkitehtuurikilpailulle annettiin käsiteltäväksi Helsingin kiinteistölautakunnalle, jonka esitys eteni Helsingin kaupunginhallitukselle. Kokouksessaan 20. tammikuuta 2014 kaupunginhallitus hyväksyi arkkitehtuurikilpailun ja varasi tontin Etelärannasta Guggenheim-säätiölle äänin 10
–5.Guggenheim-s
äätiö ilmoitti hankkivansa kilpailun rahoittajat itse. Rahoittajiksi nimettiin Guggenheim Helsingin Tukisäätiö, Guggenheim Helsinkiin -yhdistys, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö sekä nimettömät yksityiset lahjoittajat. Kilpailun budjetiksi kaavailtiin noin 2,2 miljoonaa euroa.Marraskuun 3. päivänä 2016 esitettiin kolmas ehdotus Guggenheim-taidemuseon rakentamiseksi. Valtion vetäydyttyä taidemuseon tukemisesta ehdotuksessa luvataan aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa yksityisten rahoittajien lahjoittamaksi rahoitukseksi. Rakennuskustannukset on suunnitelmassa arvioitu 130 miljoonaksi euroksi, josta Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa ja Guggenheimin tukisäätiön osuus 15 miljoonaa.
Helsinki ei jaksa kantaa talousvastuutaan josta päädytään alkuperäisen suunnitelman pohjavireeseen, että valtio (lue: me kansalaiset veroissamme) maksamme Guggenheim-säätiölle miljoonan €uroa vuosittain.
On ihan mielenkiintoista, että jaksetaan tuoda vaihtoehtoinen malliehdotus kilpailuttaen kansainvälisesti.
Ei/en ole mitään sitä vastaan, että saisimme kansainvälistä tasoa (mikä vika muka on suomalaistasoisessa, kysyy Alvar Aallon haamu) olevan taidefoorumin sekä kansallemme, Helsingille, että turismille.
Suomen tämänhetkisessä (2018) taloustilanteessa en ihan nielisi Guggenheimin perusajatusta jonka taloudellinen pohja on toiseen suuntaan kallellaan. Kaikki kunnia näyttelyiden tasolle.
2021
Oma arvaukseni: Guggenheim pomppaa esiin kuin vieteriukko boxista . . .