2011
Sähköisen kirjan jakelu ja sen ekologisuus - tablettilukimella - ovat kiistattomia merkkejä fyysisen kirjan valta-aseman murtumisesta.
Jo "Pokkarin"; taskukirjan syntyminen kovakantisen rinnalle oli merkki siitä että media ei olut sisältöä tärkeämpi.
Kirjojen muuntaminen sähköisesti jaettavaan muotoon, digitalisointi potee julkaisuoikeuksien puutetta. Monet maailmanteokset jäävät 'kirjastojen hyllyille' siksi koska kirjan kustantajien ja oikeudenomistajien on vaikeaa hyväksyä 'tulolähteensä menetys', vaikka ne eivät tuottaisi mitään eli kirja on 'kaikkea muuta paitsi bestseller... Eli ei ole aikoihin käynyt kaupaksi eikä siten suunnitelmissa ole uuden painoksen ottaminen.
Siksi ehdotan vakavissani:
Kirja, tms. painotuote jota ei ole uudelleen julkaistu kymmeneen (10) vuoteen jollakin kielellä, saa siihen kieleen oikeudet julkaista se sähköisessä muodossa jaettavaksi veloituksetta maailmanlaajuisesti. Tämän julkaisuoikeuden vapauduttua aiempi kustantaja ei enää saa kyseistä oikeuttaan takaisin teettämällä siitä uutta painosta. Minimijulkaisuksi on katsottava puolet (½) suurimman painoksen kappalemäärästä. Joskin - luonnollisesti - alkuperäisellä julkaisijalla on oikeus uudelleen julkaista teos haluamassaan määrämitassaan.
Noin. Tämän jälkeen meillä alkaa olla mielenkiintoisia arkistojen aarteita jakautuen helposti ja ekologisesti maailman tehokkaimmalla jakelukanavalla.
Tottakai tulee taktikointia pitää (julkaisijan mielestä) vähänkään merkittävän kirjan oikeudet itsellään tekemällä tyhjäksi edellä mainittu sähköisen julkaisun vapaus julkaisemalla ennen kyseistä aikarajaa uusi painos vain pitääkseen oikeudet pois sähköiseltä julkaisulta. Mutta se olkoon heidän takaporttinsa: tuleepa ainakin uusintapainos kuluttajien ulottuville.
Ikävimmässä tapauksessa tämä suojajulkaisu tulee myyntiin mahdollisimman kaukaisessa maassa viitaten kyseiseen julkaisukieleen.
No. Bussines on bussinesta.